armo päästää irti

Runoilija dame

nainen
Julkaistu:
10
Liittynyt: 27.11.2003
Viimeksi paikalla: 2.9.2023 2:19

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

Minä Elän!
 

Avaralta paikalta
katselen

merelle

murheillani lastatun purjeveneen
hävitessä hiljalleen horisonttiin

maihin lyövät suolaiset vaahtopäät

Vihdoinkin
rauha
lepo

Nousevan auringon riemu!

Selite: 
Kategoria: 
 

Kommentit

Oletpa tavoittanut hetken, jollaiset ovat valitettavan harvinaisia elävässä elämässä. Mutta sitäkin kovempaa ja kauniimpina ne sitten tärähtää muistiin kiinni: se oli se hetki, kun kaikki - kaikesta huolimatta - oli hyvin.

Topi se on aina sitkein.

Täysin omakohtaisesti tilanteesta johtuen en voi olla kysymättä, mikä merkitys auringolla on? Itse olen ollut kuin harmaassa sumussa vailla mitään ajatusta tai tunnetta siitä, että MINÄ elän (ehkä tarpeen, kun synnyttää elämää toiselle...). Mutta nyt ensimmäisenä aurinkoisena päivänä tosiaan tuntuu, että synkkyydet pois, elämä on silti ihanaa ja yllättävää ja yllätyksissäänkin ihanaa!

Tässä on tulevaisuus ja toivo.

 

Käyttäjän kaikki runot