Oodi Hänelle

Kirjoitan, kunnes viimeinen kynä on kulunut pois
Kirjoitan, kuin viimeinen hetki tää ois
Kirjoitan ja toivon, että hänen lähellä olla vois

Seison ulkona ja pysähdyn tähän
Tunnen taivaankin ilosta itkevän
Sillä luonani on hän

Hän kulkee kevyin askelin
Kuin tuulen kuiskauksin
Ja silmin tuikkivin

Otan hänen kädestä, enää emmi en
Ja tanssimme lailla lehtien
Tuuli tarttuu, hiuksensa hulmuaa lailla korppien

Puolestaan oon valmis kaatumaan
Tähän kylmään maatumaan
Jatkathan eteenpäin aina vaan
Ja iloitse; mitä ollaan saatukaan