Onko järkeä kiduttaa itseään kaipuulla.
Rikkoa itseään.
Repiä kappaleiksi.
Järjestellä sydämensä osia uusiksi yhä uudelleen
Hajottaakseen ne yhä pienemmäksi silpuksi
Ja ripotella roskiin.
Tottahan laitan ne biojätteeseen.
| Runoilija | Runon nimi |
Luontipäivä |
Kommentteja | Kategoria |
|---|---|---|---|---|
| Daisy Kurki | Kaikki ne sanat | 2.11.2020 | 0 | Runo |
| Daisy Kurki | Nimetön | 18.9.2011 | 3 | Runo |
| Daisy Kurki | Kierrätystä | 21.7.2010 | 3 | Runo |
| Daisy Kurki | Nimetön | 21.7.2010 | 1 | Runo |
| Daisy Kurki | Nimetön | 11.6.2010 | 8 | Runo |
| Daisy Kurki | Nimetön | 5.12.2009 | 4 | Runo |
| Daisy Kurki | Nimetön | 27.10.2007 | 2 | Runo |
| Daisy Kurki | Kesytys | 6.7.2007 | 1 | Runo |
| Daisy Kurki | Pesä | 10.5.2007 | 3 | Runo |
Kommentit
Mitä kaipuu oikeasti on? kuinka paljon siitä on kyvyttömyyttä seistä omilla jaloillaan ja kuinka paljon kaunista ja kiitollista kaipuuta?
mikä ihmisen rikoo? rakkausko vai pelko sen menetyksestä?
miksi sydämen osia pitää uudelleenjärjestää, siksikö että pelkäät?
miksi ihmiset tekee rakkaudesta tuskan kun se kuitenkin, aitona eheyttää ihmisen???
Kaunis ja niin koskettava!
Hyvä kysymys
ja runo