savun väriset hiukset
ne kiemurtelee pohjoistuulessa
..vihaisessa
taikaa tuskan tuodessa
kaipuu
jostain tuntemattomasta..
armoton oli pelko.
hiljaisuuden keskelle
aukeaa..
suo
vetäen lihaa sisäänsä
tragedia.
se vaikeroi
se tajusi
että hänen tarvitsisi..
veti itsensä pajuihin
viiltäen..
kalpean kätensä
verestä hän hiljaa hymisi
piirsi kehoonsa viivan
punaisen
hän lauloi metsälle
tarinaa
huojeni hänen mielensä
katsoi kauneinta taivaanrantaa
..sulki silmät....
hiljaisen tuulen tullen
luontoäidin syliin
missä kurjenmiekat ristivät
hän vaipui
..ikuisuuteen.
Selite:
nopeasti sutaistu.. en ikinä jaksa tehdä mitään kunnolla :D
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
