kuule

Runoilija miesvaalea

Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M497,203C537,107,630,40,737,40C881,40,985,164,998,311C998,311,1005,347,990,413C969,503,919,583,852,643L497,960L148,643C81,583,31,503,10,413C-5,347,2,311,2,311C15,164,119,40,263,40C370,40,457,107,497,203z"/></svg></span> miesvaalea kuva
mies
Julkaistu:
527
Liittynyt: 17.1.2018
Viimeksi paikalla: 15.1.2026 23:44

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

kelle kuullunkaan kun olen hiljaa 





 
 
älä luule en siipiesi lepattelua kuule
 
en ole äitisi, isäsi, siskosi, oravanpoikanen en lintu
 
linnun aran aristelevan olen vienouden vallitessa lauleskelevan hiljaa liian kauniisti kuullut, itkevän hyljättyjen puiden oksien pelotellessa pimiöissä, sen lennosta alistuvan suojaisasta taivaasta
 
ei se auta, ei perhonen ole sujuvasanainen, onko nainen.
 
älä luule en siipiesi lepattelua kuule
 
en ole luotaan autioiva ranta, en jäälle antautuva järvi, hukkaan hautova lammikko, virralle pettynyt lampi, puliseva puro noh, en vievä joki juova
 
älä silti luule en siipiesi lepattelun ääntä kuule
 
 
oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

ollakseen juuri
tukea tarjotakseen
sitä hakeva

-ilman vastusta silloin
 ilmaan antauduttava



 
Kiitos hienosta tulkinnasta!
Ksyleemin myötä
suin sekä päin haihtuvat
kauniitkin sanat.
Transpiraation työtä.
Voihan terhonen sentään...  :)i(:

 
:D
Upeaa kerrontaa, vaikkei kaikkea kuulekaan, niin aina voi kuvitella.
Niin ja joskus voi myös olla kuulematta kun itsestään vain puhuu, ei kuuntele

Sivut

 

Käyttäjän kaikki runot