Elämää

Kun me huhtikuussa tutustuttiin, alko meillä heti juttu luistaan. 
Yhteinen palapeli oli se mistä kaikki lähti.
Aattelin että sää vaan kaverina sitä haluat tehä mun kaa
Ja liittyä seuraan. 
Mää en tajunnu mitään vihjeitä. 
Että se palapelikin oli tekosyy
Halusit vaan tutustua muhun paremmin sitä kautta. 
Ja numeron kysyit voidakses lähettää kuvan sit siitä valmiista palapelistä. 
Uskoin senki. 
Vasta kun alko tulla viestejä missä luki "ikävä" 
Rupesin miettiin onko tässä jotain enemmänkin. 
No se oli aika selvää jo sit kun nähtiin muutamia kertoja viel sen jälkeen. Ja ikävä oli molemminpuolista. 
Joka päivä soiteltiin ja ollaan soiteltu. 

Helluntaina se hetki sitten koitti kun tajuttiin että kyllä meidät on tarkotettu toisillemme ja mentiin kihloihin
Sää kosit ja mun ei tarvinnu hetkeekään miettiä mitä vastaan
Olin niin onnellinen

Se päivä kun haettiin nää sormukset oli kaunis, kesäkuun ensimäinen päivä
Ostettiin jätskikioskilta jäätelöt ja syötiin ne siinä Halpa-Hallin pihassa. 
Ja sen jälkeen laitettiin sormukset 

Se oli onnellista saatiin paljon kortteja ja lahjoja

Vaikka ei pidetty mitään varsinaisia kihlajaisia ees

Nyt me odotetaan häitä. Enää alle sata päivää 


Sun huumori on niin parasta mitä mää tiedän. 

Jo ensimmäisinä päivinä sen huomasin 
Kun olin vielä sillon 29, mutta parin viikon päästä siitä täyttämässä 30 sanoin sulle, että tunnen itteni niin vanhaks. 
Niin sää lohdutit mua ja sanoit että pitäiskö mun laulaa sulle sitten. Että "hei mummo, mitä kuuluu sinne teille" 

Mää tiesin ja tunsin että sää todellakin oot tosissas. 

Ostit mulle tän sydänkaulakorunki synttärilahjaks. 

Ja teetit meiän yhteiskuvasta palapelin 

Ja viimesin iso teko siihen liittyen oli se kun myit sun rakkaan opelis mun vihkisormuksen takia. 

Ja rakkauden tähden

Meillä on ollu vastusta kun oltiin sun parhaan ystävän ja meidän bestmänin hautajaisissa. 

Asuntoasiat on mietityttäny ja muut että järjestyykö ne. 

Tässä sitä nyt sitten ollaan.