Nimetön

Runoilija Metsäpuronen

mies
Julkaistu:
10
Liittynyt: 27.6.2003
Viimeksi paikalla: 15.8.2021 21:29

Asuinpaikka: Kouvola, Anjala
Sähköposti:
Syntymäpäivä:
22.4.1954
Facebook:

Pihapeltosi laajenee sitä mukaa kuin sydämeesi tulee tilaa toisille ihmisille ja asioille
 

Pimeys laskeutuu
raskaana peittona
ylleni
Toivo on aina
sen takana
Se lohduttaa
ja
avaa
aina jossain vaiheessa
ei kuitenkaan niinkuin
minä tahdon

Selite: 
Kategoria: 
 

Kommentit

Viisas, kypsä ajatus. Lohduttava runo.

Tässä se on oivallettu. Elämä harvoin antaa niitä asioita joita pyydämme, juuri siinä muodossa kuin pyydämme. Silti, jokainen lahja on yhtä arvokas.

surullinen mutta toiveikas...kuitenkin...

Kaunista!

 

Käyttäjän kaikki runot