...sinä lupasit kukkia ja suklaata. Minä olisin tyytynyt salmiakkiinkin.
Ärjyen ja tuskan ja kiukun tunteissa velloen.
Inhoten itseään.
Taaskaan ei mieleni kestänyt sitä huutoa ja
napinaa.
Ihan varmasti silti kuitenkin rakastan.
| Runoilija | Runon nimi |
Luontipäivä |
Kommentteja | Kategoria |
|---|---|---|---|---|
| daniela | Rakastan sinua | 19.4.2013 | 3 | Runo |
| daniela | Ei enää | 3.2.2013 | 2 | Runo |
| daniela | Silmät kiinni | 11.11.2012 | 2 | Runo |
| daniela | Äitinä | 15.9.2012 | 2 | Runo |
| daniela | Odotatko? | 20.11.2011 | 1 | Runo |
| daniela | Unohdus | 24.9.2011 | 1 | Runo |
| daniela | En koskaan | 11.6.2011 | 0 | Runo |
Kommentit
Tuttuja tuntoja jokaiselle äidille, muistan varsin hyvin vieläkin samaa kokeneeni vaikka tyttäremme lähenteleekin jo 40:tä ikävuotta.
Tästä tulee mieleen että joskus sitä käyttäytyy yhtä lapsellisesti kuin se lapsi. Oikeastaan lapsellisemminkin. Menee samalle tasolle kinaamaan ja polkemaan jalkaa... Ainakin mulle on usein tapahtunut niin. Ja joskus on tullut käyttäydyttyä niin typerästi että suorastaan inhoaa itseään, kyllä vain. Mutta tärkeintä on rakkaus... Sopii hyvin luettavaksi näin isänpäivänä... Täydellisiä vanhempia ei olekaan eikä lapset täydellisyyttä tarvitse. Rakkautta ja huolenpitoa kylläkin.