Muodossa ikiaikaisessa,
mustien helmien kaipauksessa,
nyt kaulaansa sirosti ojentaa.
Tumman silkin peitossa,
sadan sulan sisässä,
yhä lyö sydän särkynyt.
Lipuvassa liikkeessä,
tahdittomassa tanssissa,
yksin järven pintaa soutaa.
Musta Joutsen,
puolisonsa menettänyt.
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Tumma tunnelma, kaunis ja surullinen.
ei voi muuta sanoo ku että miten sä näin hienon ja kauniin runon saatoit saada aikaseks?! tää on siis nii hieno että voi mua raukkaa...
Kaunis, surullinen ja kaihoisa. Vahvaa tunnelmointia.
Koskettava runo. Joutsenet ovat pariuskollisia lintuja.
Hieno runo. Tunnelmasta saa helposti kiinni ja tarina kulkee. Hyvä :)
Hyvin kaunista...
Herkkää ja koskettavaa tekstiä.
Kaunis kaipaus... Koskettava runo.
hienoilla sanoilla olet runosi tehnyt, tykkään
tunnelmallinen teksti jälleen. musta joutsen jättää hyvin lopetuksessa pohtimaan tekstin tarkoitusta. hienoa.
Jäin sanattomaksi.
Komeaa ja syvällistä otsikkoa myöten. Toinen kappale on aivan helkkarin huikea. Tahdittoman tanssin voi ajatella niin, että jos joutsenella olisi vielä puoliso, niin se menisi tahdissa. Upea teos.
ei voi muuta sanoo ku että miten sä näin hienon ja kauniin runon saatoit saada aikaseks?! tää on siis nii hieno että voi mua raukkaa...