Lumi talviyön tuulessa kieppuu niin, ja järvi ihana, peilikirkas jäästä, mistä juoda;
jäätävää vettä, polttavaa vettä.
Lumiset lakeudet, pääättymätön erä kutsuu; voi, kuinka on kaipuu.
Kuun säteet hopeiset, villit vaistot tuhansien vuosien, valuvat taivaasta ja minä muistan;
jäätävää verta, polttavaa verta.
Oi veljet, oi siskot; kuulkaa! Minä, minä olen täällä ja voi, kuinka on kaipuu!
Vielä hetken lumi leikkii tuulessa, yksin.
jäätävää vettä, polttavaa vettä.
Lumiset lakeudet, pääättymätön erä kutsuu; voi, kuinka on kaipuu.
Kuun säteet hopeiset, villit vaistot tuhansien vuosien, valuvat taivaasta ja minä muistan;
jäätävää verta, polttavaa verta.
Oi veljet, oi siskot; kuulkaa! Minä, minä olen täällä ja voi, kuinka on kaipuu!
Vielä hetken lumi leikkii tuulessa, yksin.
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit