Kranaatti

Runoilija Assariah

mies
Julkaistu:
10
Liittynyt: 3.9.2003
Viimeksi paikalla: 17.12.2019 11:31

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
Syntymäpäivä:
27.1.1987

Lapset eivät ole kunnosa. He vain istuvat nurkassa ja puhuvat ihan outoja. Enään ei kuulu naurun helinää. Lelut pölyttyvät lattialla. Miksi kukaan ei auta? Koska lapsien vanhemmat ovat kuolleet, eikä kukaan tiedä...
 

Kun näet kranaatin putoavan eteesi,

mietit mitä olet elämäsi aikana saanut aikaiseksi.

Kaikki ne ilot ja surut. Kaikki ne ylä- ja alamäet.

Kätesi tärisevät pelosta ja aivosi huutavat että tee jotain.

Mutta jostain pimeästä mielesi nuskasta tulee ajatus.

Entäs jos en tekisikään mitään?

Kaikki katoaisi hetkessä pois

Ja olisi vain sinä itse.

Tässä kallion reunalla mietin tätä kun katson
tyhjyyteen.

Selite: 
Kategoria: 
 
 

Käyttäjän kaikki runot