Jemina

Runoilija Pihlaja

nainen
Julkaistu:
11
Liittynyt: 19.11.2007

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

Lukekaa myös novellejani, ne ovat omia suosikkejani! Haluaisin rakentavaa ja syvällistä kommentointia. Haluaako joku tehdä kanssani sopimuksen kunnollisesta runokommentoinnista? Ruoditaan oikein perusteellisesti vaikkapa viisi toistemme runoa! Palautteesta lähtee kehitys.
 

Elämä sai jalan oven väliin. Salama iski Jeminaan.

Ostin vaatekaapin täyteen uusia vaatteita.

Sidoin punaisen silkkinauhan pikkusormeeni jotta en unohtaisi.

Minä en silti riittänyt sinulle.

Opettelin juomaan kahvia.
Taivastelin: ”Miten erikoinen loppu mukavalle naiselle!”
Ilmestyin kantakahvilaasi.
Elämän jalka alkoi kipeytyi, mutta se ei vetänyt jalkaa pois oven välistä vaan väänsi oven kokonaan auki.

Et edes huomannut minua.

Poltin surennuslasilla asioita.
Ilmestyin Jeminan hautajaisiin uudessa mekossani. Sinä vain itkit. Mekkoni ei ollut musta. Elämä alkoi alusta. Luulin niin.

Kaikkihan me tarvitsemme rakkautta. Sinullakin on haku päällä aivan varmasti. Ja Flaksi käy. Minä olen Flaksi.
Jemina kuoli, mutta senhän nyt näkee kaikki ettei kyseessä ollut mikään match made in heaven. Salama iski Jeminaan. Mikä on todennäköisyys, että käy niin? Heavenilla oli selvästi suuremmat suunnitelmat sen horon varalle. Ja horo nimenomaan lempeällä ja sisäpiirivitsiäänensävyllä. Kuolleista ei saa puhua pahaa.

Minä yritin muuttua. Ajattele uusia mekkojani, kahvinjuontia, tatuointeja, silmälaseja, litroittain mojitoa, tanssitunteja, antiikkiesineitä, lippalakkeja, taskulamppuja, permanentteja, itseironiaa, villalankaa, sifonkia ja Jimi Hendrix –julisteita. Ei minulla ollut selvää suuntaa mihin olin muuttumassa, mutta mahdollisimaan suuri muutos oli tavoitteena. En ollut kelvannut sinulle sellaisena kuin olin ennen Jeminaa, joten en halunnut olla sellainen Jeminan jälkeenkään.

Istuin viereesi kahvilassa. Et tainnut huomata. Pelasin korttia ystävieni kanssa. Meitä oli taktisesti yksi liian vähän siihen peliin mikä olikaan. Et tullut mukaan. Sinä olit vain valkoinen haamu, mutta olen aina ollut sitä mieltä, että valkoinen pukee sinua.

Tiesit, että minä tunsin sen horon. Liiankin hyvin. Halusit puhua, kerroit, että on paha olla. Miksi pitää jauhaa Jeminasta, kun voi puhua minusta? Salama ei iskenyt minuun. Jeminahan aina nalkutti. Minä en nalkuta ikinä. En tietenkään sanonut tätä ääneen. Tarjosin olkapäätä ja Mojitoa. Aika hyvää, eikö totta? On hienoa, kun mies itkee. Silloin on niin miehekäs, ettei sitä tarvitse erikseen pönkittää uhoamalla ja lyömällä kirveellä jalkaan. Miehen itku ei ole akkamaisuutta vaan miehisyyttä. Mutta on akkamaista pitää nenäliinaa housujen taskussa. Siitä meidän täytyy vielä puhua. Ja noista viiksistä myös. Ihmeellistä, miten huonosti Jemina piti huolta sinusta. Alat olla rappiolla.

Viikonlopun aikana taisit saada jopa vähän väriä poskillesi. Ainakin aloit kiinnittää minuun enemmän huomiota. Jeminan oudosta tapaturmasta oli kulunut neljä viikkoa. Oikein säällinen suruaika, ettehän te olleet edes naimisissa.

Sama aika, sama kahvila, sama pöytä. Kuppi kahvia. Santsasin ja hain sinullekin kupillisen. Arvasin oikein sokeripalojen ja maidon määrän. Ensimmäisellä yrittämällä. Heavenin viesti siitä, että olen paras mahdollinen täyttämään kahvikuppejasi. Mutta en kantakahvilasi työntekijänä, vaan ihan jonain muuna. Aloitko sinäkin ymmärtää? Tänään et aloittanut keskustelua puhumalla Jeminasta. Se on mennen talven lumia ja menneen kesän ukkosmyrskyjä.

Siirryin penkillä vähän lähemmäksi. Kyynerpääni koski sinun kättäsi. Hauista, jos tarkkoja ollaan. Olet tainut käydä puntilla? Katsoit minua oudosti, mutta vastasit myöntävästi. Niistit, mutta et alkanut vollottaa. Meidä juttummehan on alkanut edistyä. Siirryit ehkä vähän kauemmas. Saatoin vain kuvitella. Santsikuppi on kohta tyhjä. Nyt tai ei koskaan on aika kysyä numeroasi. Ihan kohta. Katsomme ensin pihalle. Ilma näyttää kylmältä.
Taivas tummeni asteen.
Pilvet siirtyivät auringon eteen.
Alkoi sataa.
Pisarat kopisivat asvalttiin.
Ryntäsit pihalle. Juoksit yksin aukion keskelle.
Mitä tuo pelleily on?
Varo ettet vilustu.

Siellähän salamoi.

Selite: 
Kategoria: 
 

Kommentit

Kauniita mielikuvia, sanallista kikkailua. Outo, mutta ei kuitenkaan liian. Pidin, paljon.

Kauniita mielikuvia, sanallista kikkailua. Outo, mutta ei kuitenkaan liian. Pidin, paljon.

Kauniita mielikuvia, sanallista kikkailua. Outo, mutta ei kuitenkaan liian. Pidin, paljon.

 

Käyttäjän kaikki runot

Runoilija Runon nimi LuontipäiväLajittele nousevasti Kommentteja Kategoria
Pihlaja Jemina 24.3.2008 3 Runo
Pihlaja Nimetön 2.3.2008 4 Runo
Pihlaja Peiton alla 25.2.2008 1 Runo
Pihlaja Arvaa mitä? 19.2.2008 3 Runo
Pihlaja Nimetön 11.2.2008 0 Runo
Pihlaja Nimetön 11.2.2008 1 Runo
Pihlaja Nimetön 4.12.2007 3 Runo
Pihlaja pieni tyttö 4.12.2007 0 Runo
Pihlaja Gloriaa 29.11.2007 1 Runo
Pihlaja Nimetön 20.11.2007 0 Runo