Keskusteleminen on mielestäni hyvin tärkeää, sillä miten muuten saisimme tietää toistemme mielipiteistä, jos emme ikinä keskustelisi? Harvemmalla ihmisellä kuitenkaan on ajatuksenlukutaitoa... Keskustelu on tärkeä osa ihmisten välistä kanssakäymistä. Jos keskustelussa on kuitenkin aitojen mielipiteiden ilmausten sijaan kyse roolien esittämisestä, kuten Aftonbladetissa 13.4.1969 julkaistussa kolumnissa, keskustelu menettää perimmäisen merkityksensä. Aidossa keskustelutilanteessa pitäisi mielestäni voida ilmaista omat todelliset mielipiteensä.
Keskusteluilmapiirillä on suuri vaikutus puhetilanteeseen. Itsekin olen joskus koulussa joutunut tilanteeseen, jossa haluttaisiin kuulla opiskelijoiden mielipide johonkin asiaan, mutta itselleni mielipiteen ilmaiseminen saattaa olla vaikeaa, jos koolla on paljon väkeä ja tilanne on virallisluontoinen. Vielä vaikeampaa minun on perustella mielipiteeni. Jos saisin rauhassa miettiä, keksisin varmasti paljon hyviä perusteluja, mutta mainitsemani kaltaisissa keskustelutilanteissa ei ole juuri aikaa miettiä sanomisiaan ja jännityksen vuoksi en ehkä uskalla sanoa ensimmäisenä mieleeni juolahtavia perustelujakaan. Minun onkin helppo samaistua nuoren metallityöläisen Göran Palmin kertomukseen kokoustilanteesta, jossa hän ei juurikaan saa suutaan auki, vaikka mielipiteitä kyllä olisi.
Hyvän keskustelun ohjeet:
1. Kerro rehellinen mielipiteesi. Älä pelkää oman mielipiteesi ilmaisemista, vaikka enemmistö olisikin eri mieltä asiasta.
2. Perustele mielipiteesi. Jos pystyt hyvin ja vakuuttavasti perustelemaan mielipiteesi, voit saada muutkin paikallaolijat kannattamaan asiaasi tai ainakin ymmärtämään kantasi.
3. Kuuntele muita. Vaikka olisit eri mieltä asiasta jonkun kanssa, anna ko. henkilön rauhassa kertoa omakin mielipiteensä, sillä voihan olla, että oletkin väärässä. Jos keskustelet aran tai muuten vain hiljaisen ihmisen kanssa, rohkaise häntäkin ilmaisemaan oma mielipiteensä. Kunnioita omastakin kannastasi eriävää mielipidettä, ellei kyseessä ole selkeästi rasistinen tai muuten solvaava mielipide.
4. Myönnä erehtyneesi. Jos huomaat keskustelun jossain vaiheessa olleesi väärässä, voit aivan hyvin myöntää asian sen sijaan, että jatkaisit loppuun asti vastaan väittämistä vain kasvojesi menettämisen pelossa. Erehdyksen myöntäminen voi olla vaikeaa ja sinut voidaan leimata takinkääntäjäksi, mutta pääasia on, että olet rehellinen sekä itsellesi että muille. Muista, että erehtyminen on inhimillistä!
5. Älä keskeytä toista puhujaa, mikäli suinkin mahdollista. Toisen puhetta ei saisi ikinä keskeyttää, mutta jos joku puhuu pitkään, eikä anna toisille lainkaan suunvuoroa ainoa keino selvitä tilanteesta on joko keskeyttää puhuja tai, jos tämä ei onnistu on vain jätettävä yksinpuhuja pitämään monologiaan ja lähdettävä paikalta.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
