Maailmantilanteen oltua jo pitkään kireämpi, lienee paikallaan Suomessakin miettiä millä keinoilla motivoida kansaa puolustamaan maata tarvittaessa. Vanha iskulause, jolla sotilasta on iät ja ajat psyykattu toimimaan kovan paikan tullen on ollut ”kodin, uskonnon ja isänmaan puolesta.”
Mutta onko tämä enää ajanmukainen lause? Ensimmäinen sana jättää kodittomat ulkopuoliseksi. Jos on poste restante -osoitteen varassa, eikö silloin ihmistä kaivata puolustustehtäviin? Entä sitten uskonto? Mikä onkaan uskonnottomien asema kriisin tullessa kohdalle? Uutta tarkastelua kaivannee myöskin ilmaisu ”isänmaa”. Vuosikaudet on suomen kieltä pyritty ohjaamaan joka kohdassa sukupuolineutraalimpaan suuntaan. Eikö ”henkilönmaa” olisi ajanmukaisempi ja neutraalimpi ilmaisu? Tämä maa on kaiketi kaikkien asukkaidensa, ei vain isien?
Tämän pohdinnon pohjalta ehdotankin mahdollisien kriisien kohdatessa nuorten miesten ja naisten motivoinniksi iskulausetta:
”Kodin/poste restante -osoitteiden, ateismin/uskonnon ja henkilönmaan puolesta.”
P.S. Kirjoitus saattaa sisältää sarkasmia. Ymmärtäminen lukijan vastuulla.
P.P.S. Kirjoitus on julkaistu Keskipohjanmaa -lehdessä mielipideosastolla 8/2025.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
