Sinut taakse jättää on, sivuuttaa.
Mitä tekisit tällä nokipalalla
pienellä elämän saastuttamalla,
jota joskus sydämekseni sanottiin?
Tartu älä, puristaa sitä ei kannata
jaloa kiveä, loistoa et mitään siitä saa,
kenties sillä paperille muutaman
luoda voisit vain kirjaimen kitumaan:
”Joka sanojensa takana seisoo,
sanojensa takana piileskelee”,
- ilmaan tulen suudelmalla vapauttaa.
Kyllä, vaiti minä ohitsesi kuljen.
Jatkan matkaani aina vain ja vaikenen,
niin saat sanattoman rehellisyytein,
mutta silmilläin kuvan sinusta varastan,
jatkan ja puhtaan valkoisena sinut muistan.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Haikeaa,
ja Rakkaudellista runoilua.
ONNEA ONNEA ONNEA synttärisi johdosta.
Voih, kädet poskella luen
ja ihmettelen runosi kauneutta
pehmeää herkkyyttä soittaa
rakkautta, mutta miksi näin,
sydämein sanana?! Ihan mestari runoilija
oot, ja runosi loppu ihan huigee
Kiitos
Tätä lukiessaan kiitin sinua mielessäni tästä runosta,
tein sen joka kerta :-7
Pitäisiköhän tässä kohtaa vain sanoa kaunista ja haikeaa. Silti tuo lopetuksen neljä riviä puhuu enemmän puolestaan kuin koko muu teksti yhteensä.
Upeasti sanoitettu.
Herättämäänsä tunneilmastoon jättää kauneutta ja karheutta, iloa ja haikeutta.
...ja myöhästyneet Syntymäpäivä-onnittelut.
:)
Kaunis mutta Haikea runo.
Ihastuin.
sori.. kirjootusvirhe,
ei soittaa vaan osoittaa..
Haikeaa...
Kuitenkin Iloa ja Onnea syntymäpäivääsi.
Joskus tuntuu, että on suurempaa rakkautta antaa toisen mennä kuin pitää omanaan. Silloin juuri silmiin onkin ihana tallentaa lohduksi kuva rakkauden kohteesta ja katsella sitä aina kun on ikävä. Muistaa vain hyvät hetket ja jatkaa matkaa. Mutta tämä runo herättää kysymyksen, onko kyse tunteesta, että oma sydän ei ole kykenevä rakkauteen vaiko oman arvon väheksyntää, ettei siis olisi riittävän "hyvä" toiselle. Hyvin kuvasit runossasi ja sait mieleni tutkimaan ajatuskulkusi motiiveja eli hyvä runo, herättää kysymyksen.
Sivut