![Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M497,203C537,107,630,40,737,40C881,40,985,164,998,311C998,311,1005,347,990,413C969,503,919,583,852,643L497,960L148,643C81,583,31,503,10,413C-5,347,2,311,2,311C15,164,119,40,263,40C370,40,457,107,497,203z"/></svg></span> Aavistus kuva](https://cdn.vaiste.com/sites/rakkausrunot.fi/files/styles/medium/public/profiilikuvat/picture-1142-1720110913.jpg?itok=vXwGEC_0 "Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M497,203C537,107,630,40,737,40C881,40,985,164,998,311C998,311,1005,347,990,413C969,503,919,583,852,643L497,960L148,643C81,583,31,503,10,413C-5,347,2,311,2,311C15,164,119,40,263,40C370,40,457,107,497,203z"/></svg></span> Aavistus kuva")
olen kulkenut tietäni pitkään
olen harhaillut
sumussa sekoillut
hukkunut pimeään
olen koskenut kuoleman kouraan
silmäni sulkenut
unessa unelmoinut
itkenyt yksinään
nyt huominen nostaa päätään
se ilkkuu - hymyilee
iskee silmää
ja jättää kaiken
hämärään
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Ei kerro aamu mitä päivä tuo tullessaan.
Kaikkea, lähes on tullut vastaan, mutta hymyilee silti, elämä.
Runo alkaa kovin surullisella mielellä. Loppua kohti sitten toivo herää, kun huominen jo iskee silmää. Jotain parempaa odotettavissa. Kaunis lay-out, niin utuisen sininen kuin se tuntematon huominen.
Puhutteleva runo:)
Upea kertomus elämästä.Juuri näinhän se tekee, näyttää vain tämänhetkisen ja muun jättää hämärän...onneksi :)
ihanaa kauniin sinistä haikailua, juuri minun ajatusmaailmaani hoitavaa, kiitos siitä
Jälleen laatukamaa..*hymynvälähdys*.
Ajatonta ja kaunista.
tää oli aika mieleenpäinuva runo...tämän erikoisuus valtasi mielen ja sai lukemaan tämän moneen kertaa, huomatakseni että tämä todella on erittäin upea, lahjakkaasti kirjoitettu suurista tunteista....mitäs tästä sanoisi...
UPEA!!!!jälleen yhdeltä suosikkirunoilijaltani...=)
Jännästi runossa vilahtelee kirjaviin pukeutunut elämän-klovni, joka ärsyttävällä itsevarmuudella leikittelee rehellisesti aidon ja yksinäisen sielun kera. Tällaisia puhutteli runo minussa.
Tässä loistaa haikean hiljainen hämäryys.
Tilitys muotoista pohdintaa,kuitenkin toivo huomiseen...vaikka jättääkin arvailun varaan.
Vautsi vau! Todella hyvä ulkomuotoaan myöten. Hyvät kuvat herättelet mieleeni!
Sivut