en saa unta
mietin vain valveunta
hetket jotka katosivat käsiisi
ohjasit sanat pois suustani
minä en muista mitään
en edes nimeäsi
kun kerran olin onnellinen
joku nauroi
ja vei pois sen
istuin penkillä vailla sielua
hapuillen pilvenhattaroita
pienessä humalassa
kai kaipauskin voi viedä humalaan
silloin olin kai hyvin onnellinen
sinun kauniista silmistäsi
hetken kai oli käsissäni maailma
joka ei itke.
Selite:
2009.
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi


