Hyvästit

Seisomme aamukasteessa pihalla,

innoissasi katselet,

odotat,

tiedät,

olemme matkalla jonnekin.

 

Vilkaiset minua,

rakkaus silmissäsi,

usko ja luottamus.

Kysymys, “Minne tänään?”

 

(En ole kertonut

emme tällä kertaa palaa

emme yhdessä)

 

Hymyilen sinulle,

“Ihan rauhassa,

hieno poika.”

 

 

~*~

 

 

Tiesin tämän päivän tulevan.

 

Tiesin jo

kun en sinua vielä tuntenut

kun olit vasta se paljon puhuttu

tyhjä taulu.

 

En vain koskaan ymmärtänyt

Kuinka tärkeä sinusta minulle tulisi

Kuinka paljon tämä tulisi satuttamaan

Kuinka väärältä tämä tulisi tuntumaan.

 

 

~*~

 

 

Olet ainoa
joka on minut nähnyt
vierelläni ollut
synkimpinä hetkinä
kuullut kauhuni
hiljaa lohduttanut
ehdoitta rakastanut
ilman kysymyksiä
ollut perheeni
aina tässä ja nyt
ikuisesti.

 

Tänään tapatan sinut.

 

Tänään tiedän

minusta kuolee palanen

mukanasi.

 

 

 

Ei kukaan ole murhan jälkeen kokonainen.

 

 

 

 

 

 

~*~

 

 

Istun kotonani,

on niin hiljaista.

 

Käsissäni on hihnasi

(aina vain muiden mieliksi,

tiedän sen,

et päästänyt minua silmistäsi)

en halua päästää irti.

 

Suljen silmäni

ja tunnen melkein sinut vierelläni

 

(mene pois, en kestä, vihaan sinua, ei sinua enää ole, mene pois)

 

Yksin.

 

(liikaa, tämä on liikaa, räjähdän, en kestä, haluan unohtaa)
 

Olen yksin.