Kaikki sanoo että onpas hän iso ja komia,
vaan miettiikö henkilön tunteita, omia.
Kerran muistan sylissä istuneeni, poikana,
vaan on se kerta mulle, ainoa.
Pientä on helppo paijata,
syliin ottaa ja pussata.
Pientä on helppo lohduttaa,
anna, kun isompi auttaa, taputtaa.
Pientä on helppo rakastaa, avustaa,
se tulee ihan luonnostaa.
Vaan iso on turvallinen, rauhallinen,
on maailma hänelle, opettanut sen.
Iso ei saa toisten juttuihin puuttua,
pienet vaan, saa raivota, ja jopa suuttua.
Iso on avuksi aina,
siinä ei ison tunteet paina.
Vaan ihan sisällä, sydämessä,
asuu kaikissa meissä.
Se pieni poika tai tyttö, yksinään,
joka kaipaa, syliin lämpimään.
Kaikki me olemme sieltä sisältä,
samankokoisia, pehmeitä.
Selite:
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
