Vedenpaisumus

Me olemme maailmanlopun lapset

Jossain tuolla
sortuvien vuorten ja
kuivuvien jokien
toisella puolella on
kummallekin puolisko,

ehkä

mutta vedenpaisumus tulee tänään ja
nyt me haemme toisistamme turvaa,
lämpöä

Ennen kuin kietoudumme käärinliinoihimme me kietoudumme, solmiudumme, painaudumme

toisiimme,

puremme jäljet toistemme ranteisiin
tietääksemme olevamme olemassa

Me, maailmanlopun lapset,
leikimme toistemme hauraita,
miltei epätoivoisia puoliskoja
kunnes kuolema
tai elämä
meidät erottaa