Taakka

Runoilija Saga-Sofia

nainen
Julkaistu:
3
Liittynyt: 30.11.2011

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

 

Otit syliisi, halasi, suutelit, mutta kuitenkin katosit.
Olin yksin.
Maailma kaatui päälleni, hajosi palasiin.
Olit poissa, kadonnut saari kartallani.
Jätin sinut taakseni, unohdin ajan kanssasi, vaikka olit aina mielessäni.
Löysin elämän, mutta en koskaan jättänyt sinua taakseni.
Aika kului, elin uutta elämää, sinä palasit ja sekoitit pirstoutuneen maailmani uudelleen.
Mitä nyt teen?
En tahdo sinusta luopua, mutten sinuun uskalla luottaakkaan.
Olet osa eläämääni minne tahansa tie meitä elämässä kuljettaakin.
Olethan lähelläni kun sinua tarvitsen, mutta kuitenkin niin kaukana etten toivoisi enempää kuin voisit antaa?
Olen aina sinun, mutta sinä et koskaan täysin minun..

Selite: 
Kategoria: 
 

Kommentit

Runon nimi kuvaa hyvin tuota tunnetta. Luottamuksen puute voi joskus koitua liian suureksi taakaksi kantaa.

 

Käyttäjän kaikki runot