sun kosketuksella

Runoilija Wanhus

mies
Julkaistu:
10
Liittynyt: 22.12.2011
Viimeksi paikalla: 24.3.2026 11:45

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

Runoja rustailen. Tai pitkälti oikeastaan vain kirjoitan ylös ajatuksia ja joitain niistä sitten kirjoitan tänne, jos joku niitä erehtyy lukemaan tai peräti jopa tykkäämään (!). En yleensä lähetä kiitosta viestillä, mutta pyrin aina laittamaan sinulle arvostelua, jos olet arvostellut minun runoni. :)
 

Sun kosketuksella

Sillä kaikkein pimeimmällä hetkellä

Oli maailmoja muuttava voima 

 

Mä olin jo valmis heittämään kaiken

Kaiken 

Minkä edestä mä olen taistellut koko ikäni 

 

Kaikki oli jo valmiina siihen

Että mä lähden

 

Mut sä riensit halaamaan mua

Sanoit

Ettet haluu nähdä mua tällaisena

Millaisena, mä mietin

 

No varmaan näin rikkinäisenä

Semmosena et mult on viety kaikki

Mä oon taistellut sen eteen et mul olis elämässä ees jotakin

Ja kun se kaikki viedään mun käsistä


Mä oon taas siinä pisteessä

Joka mul oli syntymässä

Niin paljon miinuksella

 

Niin monet muut on saanut kaiken jo valmiina

Paketoituna

Kuin jouluna

 

Kaikki saa niin hienoja lahjoja

Hienoissa paketeissa

 

Mä oon ollut aina lahjaton

 

Mä oon ollut se

Jonka nimi unohdetaan

 

Mä oon ollut se

Joka ei saa lahjoja edes syntymäpäivänään

 

Viimeksikin muisteltiin sitä yhtä kaverii

Se porukan hauskin

Jolle kaikki nauro

 

Ne kaikki nauroi sille sen jälkeen ku se kerto sen jutun jonka olin kertonut sille hetki aikaisemmin

 

Sä näit jotain

Mitä muut ei nää

 

Sä näit mut

Ja kun sä näit mut

Sä näit ihmisen

Niin rikkinäisen

Kokonaisen


Ihmisraunio

 

On se mitä ihmisestä jää

Kun siellä ei oo enää mitään hyvää

 

Sä näit edelleen siellä jotain hyvää

 

Sä näit edelleen siellä jotain mitä rakastaa

 

Sä näit edelleen siellä jotain valoa

 

Vaikka mul on ollut aivan helvetin pimeetä

 

Tää on ollut mulle helvettiä

Tää aika

Mut sun kosketuksessa

 

Sun halauksessa

 

Mul oli

pienen hetken lämpöä

 

Mul oli 

Pienen hetken valoa

 

Mul oli 

Kaikkea mitä mä tarvitsin 



 

Sä lähit pois


Pieni kosketuksen hehku jäi mun sydämeen 

 

Ja mä kaipaan edelleen sitä samaa 

 

Sitä pientä hetkee

Mikä me jaettiin kahdestaan 


Voisitko sä opettaa mut näkemään maailman niinku sä näät

Voisinpa mä nähdä itseni niinku sä näät

 

Voisitpa sä nähdä itsesi niinku mä nään sut

 

Me ollaan vähä ku pienii lintuja

 

Tavallaan aika eksyksissä 

Mut sit ku me ollaan kahdestaan 

Me ollaan just siellä 

Missä pitääkin 


Puhelinlangoilla

Istutaan tarpeeks lähellä toisiamme

Että me lämmitetään 

 

Ja kun me lähdetään lentoon 

Annetaan meidän lentomme olla tanssia

Semmosta

Mistä ammattilaiset voisi vain unelmoida 

Piirretään uudet tähtikuviot taivaalle

Ja viitoitetaan toistemme tie

Toistemme luo 


Sä oot mun koti 


Ei näissä sanoissa taaskaan ollut varmaan mitää järkee mut tulipahan papatettuu 

 

Nää ei koskaan saavuta sua

Mut mä toivon 

Et mä voisin 

oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

Koskettavaa, toivottavasti sanomasi tavoittaa vielä joskus.
 

Käyttäjän kaikki runot