Ahdistaa, henki ei kulje.
Sydän hakkaa ja tuska riipii sisintä.
Kukaan ei ymmärrä miltä tuntuu
kerta toisensa jälkeen luiskahtaa rotkoon.
Jos vain jotenkin kerran,
vielä viimeisen kerran jaksaisin uskoa ja luottaa.
Seuraava kerta, kun löydän itseni täältä
on se viimeinen kerta, jolta ei ole paluuta.
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Rotkelmista roustaan... ei kun hetkinen, no on tämä aika kummalista kyllä, siis kyllä kummallista. Jatkuu vaan vaikka mitä tekis, tai on tekemäti. Maailma mallillaan mielineen maisemineen. Ja laulua kolmannella... :-/