Nimetön
Antaumuksella kiedoit käsisäsi,
jotka olivat kaikkien yhteisiä.
Oletettavasti emme kuitenkaan
olisi saaneet
sitä mitä odotimme ja ymmärsimme
toistemme huomaamatta.
Kultaisina aikoina
tapetit olivat siniset
ja oktaavit vilisivät silmissä.
Olimme omillamme,
eikä kukaan sanonut ei.
Otsani rypyt uurtuivat jonon seuraavallekin,
vaikka heitä oli useampi kuin yksi.
Kun ovet avautuivat,
kukaan ei ehtinyt ensin,
vaikka todennäköisyys oli suurin
jokaisella heistä.
Selite:
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
