Lentoon

Runoilija Teemu Samuli

Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen sydan-raamit"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M998,312C984,152,870,35,728,35C633,35,546,86,497,168C449,85,366,35,272,35C130,35,16,152,2,312C1,319-4,357,10,418C31,506,79,585,149,649L497,965L851,649C921,585,969,506,990,418C1004,357,999,319,998,312zM952,409C933,489,890,562,826,620L497,913L174,620C110,562,67,489,48,409C34,351,40,319,40,318V317C52,176,150,74,272,74C362,74,442,129,479,218L497,260L515,218C552,130,635,74,728,74C850,74,948,176,960,318C960,319,966,351,952,409z"/></svg></span> Teemu Samuli kuva
♡
mies
Julkaistu:
6
Liittynyt: 18.11.2026
Viimeksi paikalla: 19.11.2026 20:40

Asuinpaikka: Kuortane
Syntymäpäivä:
23.7.1974


Tosiaan, aloitin kirjoittamaan runoja ja laulunsanoja,
vuoden 2025 loppupuolella.
En tarkalleen muista, miksi aloin laittaamaan
sanoja toisensa eteen, mutta mielestäni,
se oli vain pieni hetki.
Hetki, jolloin sain päähäni ajatuksen -
olisiko minusta kirjoittamaan.
Olisiko minusta runoilemaan ja
laulunsanoja tekemään?
Se oli hetki, joka muutti elämäni.
Kulunut vuosi on ollut luomisen aikaa.
Olen kirjoittaessa mennyt syvemmälle ajatuksiini,
kuin varmaan koskaan aikaisemmin.

Runous on ollut merkittävä asia minulle. 
Runoudessa en ole ollut kertaakaan kateellinen
muille ihmisille.
Olen aidosti iloinnut toisten ihmisten kirjoituksista, 
heidän tekemistään runoista.
Runous on ollut kuin paikka,
jossa saa hengittää samaa ilmaa niiden kanssa,
jotka tekstejä kirjoittavat, niiden kanssa,
jotka runoja tekevät.

Se ei ole mikään salaisuus, että olen
uskovainen mies. Joskus se näkyy runoissani,
joskus taas ei. Kirjoitan mitä milloinkin,
aiheesta kuin aiheesta. Annan ajatusten
lentää ja joskus syntyy jotain,
jonka haluaa muillekin esittää.

Kiitos kun luit ja kiitos jos kommentoit :)
 
LENTOON

Nostivat minut ilmaan,
sanoivat nyt lähdetään matkaan,
kone valmiina odottaa tänään,
taivaalle kanssasi lähtemään.

Huusin heti pysäyttäkää,
minut alas päästäkää.
Kammoan paikkaa korkeaa,
lentäminen huimaa, minua pelottaa.

Kantajat pysähtyivät paikoilleen,
kuin suolapatsaiksi jähmettyen.
Katsoi silmiin mies pitkähiuksinen,
hiljaa kysymyksen kysyen.

Tahdotko varmasti jäädä tähän?
Tahdotko varmasti tehdä tämän?
Etkö halua astua aikaan uuteen,
kyydissä taivaallisen lentokoneen?

Tahdotko varmasti jäädä tähän?
Tahdotko varmasti tehdä tämän?
Etkö halua astua aikaan uuteen,
kyydissä taivaallisen lentokoneen?

Heräsin unesta äänen sanoen,
ei hiisi, no mennään sitten.
Kädet vapisten,
olin käärinyt unessa
viimeisen savukkeen,
kuin vanhan elämäni,
jälleen kerran,
taakse jättäen.

Ehkä tämä oli kutsu viimeinen.
Mistä voisin tietää sen?
Ei kutsuta meitä 
loputtomasti siksi,
että lähtisimme 
taivasmatkalle 
vain lämpimiksi.
Taivaassa meitä
rakastetaan,
mahdollisuus 
elämään annetaan.

Oli aika nousta taivaalle.
Oli aika lähteä viimeiselle lennolle.
Oli aika olla kuuliainen tehtävälle,
suunnata Jumalan tahtomalle tielle.

Oli aika nousta taivaalle.
Oli aika lähteä viimeiselle lennolle.
Oli aika olla kuuliainen tehtävälle,
suunnata Jumalan tahtomalle tielle.
Selite: 
Liitteennä Sunolla tehty laulu näihin laulunsanoihin. Sanat pohjautuvat näkemääni uneen. Yleensä en uniani muista, mutta jostain syystä tämän muistin vielä seuraavana päivänä. Laulua voisi kutsua hengelliseksilauluksi, koska loppupuolella mainitsen sanoissa Jumalan pariin otteeseen. Koin, että siinä oli kuitenkin uneni todellinen viesti.
oletus
Kategoria: 
 
 

Käyttäjän kaikki runot