Mennyttä pesää

Runoilija miesvaalea

Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M497,203C537,107,630,40,737,40C881,40,985,164,998,311C998,311,1005,347,990,413C969,503,919,583,852,643L497,960L148,643C81,583,31,503,10,413C-5,347,2,311,2,311C15,164,119,40,263,40C370,40,457,107,497,203z"/></svg></span> miesvaalea kuva
mies
Julkaistu:
15
Liittynyt: 17.1.2018
Viimeksi paikalla: 29.8.2026 13:59

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

kirjaimet alkoivat tavata, tuli sanat,
sanojen rakastellessa syntyivät Runot.







 
 
Kohta puiden juuret lukevat oksien lehdiltä mennyttä kesää
 
Narsistinen käki ja kiero kettu ketunkaalia vai ketunleipää
  
Kurjen kiihkeät kakarat, eivät taida vielä laulaen
ensimmäisen etelän etäisyyden tuulia auraa

 
oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

Hieman konstikas ja kimuranttinen on runosi, mutta hyvin omaperäinen kuten tyylisi on usen!
Kiitos kommentista
ei se hyvä jos ei aukea 
pitää hioa ja hakea avaimia.

Vähän muokkasin 
Runosi antaa syksylle veikeät kasvot. 
Niille värikkäille, minulle syksy on aina odottavaa aikaa, ihanasti rauhoittaen.

Kiitos kommentistasi
 

Käyttäjän kaikki runot