Seinäruusujen sieluja

Runoilija JouZen

mies
Julkaistu:
10
Liittynyt: 24.5.2008
Viimeksi paikalla: 25.8.2026 7:31

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

Luonnollinen epävakaus...
 
Se hiljaisuus
kun voi kuulla...

kuinka seinän takana
nuppineula putoaa
Persialaiselle matolle

Hiipuva kuunsäde herää
kuin vanha parkettien partaveitsi

Seinäruusujen sieluja piikkiinsä kerää
jalkaproteesinaan puinen taittunut peitsi

Laiskasti laahaten lattiaa pitkin
askeleen otti vaikkei osannutkaan

julmasti nauroi minä partaani itkin
annoin sen viedä ja se vei mukanaan

 
oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

sun runot..ekakerran ku lukee niin ei paljoa avaa runo.mutta ku lukkee toistamiseen niin löytyy asioita.pohdiskeltavaa
Kiitos ! Mun runot on kait vähän irrallaan kaikesta totutusta, vaan siihenpä juuri olen pyrkinytkin että lukijalle avautuisi uusia maailmoja, ajatuksia ja niiden johdannaisia : ))
Saiskohan seinäruusuista hyvän kuivakukka-asetelman...?
Decoratiivistä taidetta toden totta,  tapettia tanhuvaaran huipuille : )
Ns. seinäruusuna (lol) löysin runosi viehättävänä.
Sielukkuutta ja tyylikkyyttä lyhyessä paketissa.
Kiitos : )
Sellaiseen olen aina pyrkinytkin : )))
Runosi on ensilukemalta kevyt ja humoristinen. Mutta silti minua syvästi puhuttelee tuo 'hiipuva kuunsäde', sekä runolauseesi 'minä partaani itkin'...huh huh....
Huumorin avulla voi käsitellä vaikeita asioita : )
Ei parta  pahoille kasva eikä turpajouhet joutaville...
Juuri näin ;)
Kovaa kamaa, aikamoinen helmi, jota ei ole helppo toistaa. Sinä kyllä osaat.
Pidin jostain syystä erityisesti viidestä ensimmäisestä rivistä. Jotenkin jännän lohduton kuvaus.
Iso kiitos : ))
Mukaansa tempaava runo! Tykkäsin, kun vie mukanaan johonkin muualle totutusta. :)
Kiitos  ja ole hyvä antoisasta matka kokemuksesta : )))
 

Käyttäjän kaikki runot