Nimetön
Tunnit kuluvat,
silti aika matelee.
On niin hiljaista,
Vain kello tikittää.
Ei kiiteitä,
kaikki ovat poissa,
poissa luotani,
poissa kaikesta.
Nukahdan yksinäisyyteen,
en herää.
Sinä rikoit hiljaisuuden,
tulit, ja halasit,
heräsin, olin onnellinen,
-kanssasi.
Selite:
Tämä runo tuli äkkiä. Se ei ole kovin hyvä, mutta toivottavasti kelpaa :)
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
kiva runo
Upeaa runoa...yön voidelluin silmin... yhdessä auringon kanssa päivään havahtua-
Kiitos ja tästä!