Pejkko

Kostea tuuli kasvoillani
Keltainen lehti
Syksyn tuoksu

Tunne
kuin menettäisi ystävän

Ja juuri niin kuin kuoleva
ennen kuolemaansa
muistaa ne onnen hetket

Niin hymyilet sinäkin
valoa ja väriä

Tunne
kuin menettäisi ystävän

Lohtu kuitenkin
tapaamme jälleen
yhdeksän kuukauden
kuluttua

Etkä ole koskaan jättänyt
tulematta