kuurankukka91

Sade pisarat valuvat ikkunaa pitkin,
tyttö katsoo ikkunasta hetken.
Sisimmässään surua tuntee,
tyttö pieni silmänsä sulkee,
ajatuksissaan muistoihinsa kulkee.
Kyynel poskelle vierähtää,
sydän rinnassa kierähtää.
Hyviä aikoja muistelee,
ikävää vastaan taistelee.
Yksin elämän polku on pimeä kulkea,
helpompi kun saa jonkun syleilyynsä sulkea.
Pieni tyttö on yksin jätetty,
roskan lailla unelmat pois heitetty,
viaton sielu särjetty.
Sydämen ikkunaan piirtää,
mielessään yhteisistä hetkistä kiittää,
nyt enää muistot heidät yhteen liittää.