Syyssateen suudelma
Seisomme sateessa
Kuin kaksi orpoa lasta
Ympärillämme vain pimeää
Taivas on avara
Astumme lähemmäs toisiamme
Sade ropisee poskilleni
On aivan hiljaista
Katsot minuun
Kaappaat minut syleilyysi
Tuuli heittelee hiuksiasi
Hengityksesi on raskas
Otteesi on luja
Painat huulesi huulilleni
Hautaudun sinuun
Sekunnit tuntuvat vuosilta
Olen sinun
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Olen melko sanaton, tämä runo on kuin unelma. Ensimmäinen säe varastaa sydämeni, ja viimeinen saa sen pinnan säröilemään onnentuneesta. Tämän runokuvan kaltaiset hetket elämässä, pitävät pienen toivonpilkkeen mielessä; ehkä minäkin vielä joku päivä saisin palasen haaveunesta maailmaani.
Kaunis runo, pidin :)
oih, mikä unelma ! 8)
suosikkeihin ------>