thond

Halusin rakastaa sinua.
Kulkea kanssasi vehreää polkua kohti armahdusta ja valoa.
Mutta mitä sanoitkaan minulle?
Halusit jäädä yksin pimeyteen, pahuuteen.
Katsoa peilistä kuinka elämäsi sirpaleet hiipuvat ja vajoavat kuilun pohjalle.

Halusin tarttua käteesi.
Ja vetää sinut pois sen kuilun reunalta.
Mutta sinä vedit kätesi pois.
Ja jäit tuomittavaksi Hänen vihansa eteen ilman pelkoa tai epävarmuutta.

Halusin pelastaa sinut.
Mutta sinä et halunnut minua tai pelastustani.
Olit ylpeä, mutta suuremman olemassaolon edessä kuitenkin niin hauras.
Ja niin Hän vei sinut mukanaan kuilun reunalta.

Peloissani ja tuskissani.
Minä huusin perääsi käsittämättömiä sanoja.
Muutet enää kuulut niitä.