punainensiili

Runoilija punainensiili

nainen
Julkaistu:
2
Liittynyt: 25.7.2012

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

Jokaisessa ihmisessä on monta eri väriä ja ne näkyvät eri kulmista erilailla. Olen erikoinen monien mielstä, mutta silti normaali. Kaikki riippuu ihan millä tulella olen.
 

Ensimmäinen Liekki

Kynttilän liekki. Kirkas ja lämmin. Silti sisälläni on kylmä. Kyynel tahtoisi valua. Se on kipeä ja tuskallinen. Se pieni leikki kertoi mitä minulta puuttui.

Lukittu huone on, kuin mieleni. Sieltä ei voi karata. Siltikään yksinäisyys ei voi aina auttaa. Kun se on yksin se on pimeä ja hiljainen, mutta jos se saa toisen rinnalleen. Se on valoisa ja äänekäs
Kuienkin lukitussa huoneessani olen minä ja 3 liekkiä. Huoneeni ei ole hiljainen, mutta kukaan sinne ei tule. Kukaan ei halua. Kyynel valuu alas. Kukaan ei kuule pientä ääntä. Se hiljene. Rinnakkais huone on eloisa. Katson sinne. En kestä enempää. Haluan pois. Haluan seuraa. Minne mennä voin? Huone on lukittu, kuin mieleni.

Liekki puhuu taas. Kuiskaa hiljaa "rakkaus, läheisyys".
Kuiskaus on lämmin, mutta se saa minut itkemää. Nyt ymmärrän. Ne puuttuvat minulta. Voin jakaa sitä, mutta se täytyy osata antaa oikeille ihmisill. Kuinka monta kertaa olen tehnyt jo sen virheen. Se sattuu.

Kuulen huutoa 600 kilometrin päästä. Lähestyn sitä. Näen ihmisen joka hymyilee ja puhuu minusta hyvää. Hän ymmärtää minua. Palaan takaisin kotia. Olen iloinen. Pian kuulen samanlaisen huutoa.
Mutta nyt se on vihainen. Jokainen haukkuma sana tekee tuskaa. Kuitenkaan se ei tunnu niin pahalta kuin kaikki huonot muistot ja pelot. Ne on kuin nuolia sydämeen.

Yksinäisyys. Vanha tuttu ja toveri. Suloinen ja pieni, mutta kun se pääsee vauhtiin siitä ei meinaa päästä pois. Kaikki luulevat, että olen kunnossa. Koska puen naamarin päälle. Tänää se meni rikki.
En tiedä miksi se hajosi, mutta se korjaa itseään minun voimalla. Koitan estää, mutta turhaan. Naamio on valmis olen rauhallinen.

Väsyttää. En jaksa enää. Tahdon kainalon johon käpertyä. Äidiltä en ole sitä saanut. Kavereilta en. Missä on se ihminen joka pysyy rinnallani. Tahdon löytää sen, mutta olen lian väsynyt. En uskalla palata sinne, mistä palasin. Siellä on uutta, eikä enää niin tuttua.

Selite: 
Mielestäni tämä on kaikkein paras kirjoittamin juttu koskaan ja myös vanhimmasta päästä. Kirjoitin tunteenpurkauksessa tämän 18.1.2008
Kategoria: 
 
 

Käyttäjän kaikki runot

Syntymäaika: 
30.8.1992
Runojen lukumäärä: 
2