Riita
Silloin ehdin sinuun jo täysin rakastua, joten nyt saan olla onneton ilman sinua. Ajoin sinut pois sanoillani, etkä enää palaa, vaikka sitä toivonkin salaa. Tiesin sinua satuttavani, mutta mikään ei hillinnyt minua suututtuani. Toivoin pitkään saavani anteeksi, mutta lopulta oivalsin, ettemme me ikinä sopisi. Nyt maailmani on alkanut kirkastua, kun olen saanut nähdä sinua. Halusin vaihtaa muutaman sanan kanssasi, mutta korvasi olivat kuurot sanoilleni. Nyt sattuu vielä enemmän ajatella meitä, kun olemme jo pitkään kulkeneet eri teitä. Nämä ajat olen viettänyt kuin usvassa, ikiunessa. Olemme monesti jutelleet, mutta se onkin tapahtunut vain ajatuksissa. Aina olen pettänyt itseni valamalla itseeni toivoa, joka myöhemmin onkin ollut vain katkeraa itkua, surua. Haluaisin että kaikki muuttuisi taas paremmaksi, että muuttuisit edes suotuisammaksi. Ajatukseni sovinnosta perustuvat vain turhaan toivoon, jossa uskon meidän saavamme asiat taas kuntoon. Olet kauhean etäinen, katsettani väistelet. Huomaan sen, vaikka ehkäpä toisin ajattelet? Niin paljon olen ajatellut sinua, mutta riidan jälkeen olet vain vihannut minua. Kun ajattelen sinua, suru sieluni täyttää. Sovimmeko ikinä, no, sen saa aika näyttää..
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
ihana, tosi hyvät riimit ja ihan asiaa puhut 8) ei yhtään sellanen lapsellinen ku aika monet tästä aiheesta kertovat nuorten runot (myös mun omat). mulla oli just tossa vajaa vuos sitte vähä sama tilanne, mut sit löysin uuden ihmisen elämääni ja jo alko sumu hälvetä. kyllä se siitä viel, aurinko paistaa sunki risukasaan viel joku päivä 8)