On melkein hyvä olla

Runoilija Jukka-Pekka Huttunen

Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M497,203C537,107,630,40,737,40C881,40,985,164,998,311C998,311,1005,347,990,413C969,503,919,583,852,643L497,960L148,643C81,583,31,503,10,413C-5,347,2,311,2,311C15,164,119,40,263,40C370,40,457,107,497,203z"/></svg></span> Jukka-Pekka Huttunen kuva
mies
Julkaistu:
323
Liittynyt: 14.8.2008
Viimeksi paikalla: 27.2.2024 8:11

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
14.12.1955

HUOM : Jokaista tekstiäni suoja tekijänoikeuslaki. Ethän siis käytä tai kopioi runouttani ilman lupaani ja ilman nimeäni. Kaikki oikeudet pidätetään.
 




 
 
Kun on ehjä
hiljaisuus
on melkein hyvä
olla
kävellesään alkoi
tuntemaan
tykyttävää kipua
riisuttuaan hansikaat
aivan kuin
olisi nähnyt
kämmenissä
naulan reiät
ei tiedä
mikä
käänsi pään
mustalla taivalla
tähdet
kuin enkelien
silmät
ei kuitenkaan
voi sille
enää mitään
jos huominen
taivas
putoaa niskaan
niin se
putoaa
koska on
kuin eksynyt
lammas
se jota
paimen ei halua
löytää

©Jukka-Pekka Huttunen
oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

runo kuvaa hienosti yksinäisyyttä, pelkoa, hylätyksi tuntemisen stigmaa - kiitos.
Omaperäinen, koskettava kuvaus.
Kuin hiipien siirtyvät sanasi hiljaisesta rauhasta kaaokseen ahdistukseen

Ei se melkein hyvä olo kauaa sanoissa kestänyt...surullista.
 
Joskus kannattaa varautua pahimpaan ja sitten yllättyä myönteisesti. 
Selvyys asioissa vielä kesken
toivon runoilijalle oikeesti aurinkoa
Syvistä mietteistä, surullisen tuntuinen.

kuin valolanka kontrastein hyvän ja ei-toivotun punoksissa
tahdon ja toden, salatun ja mystisen kierteessä, sydämen
hiljaista lämpöä, kosketuksen viimaista kylmää
upeasti kuljettava kokonaisuus, ihmisvoimien kanto
 

Sivut

 

Käyttäjän kaikki runot

Sivut