Kuunpimennys 28.09.2015

Runoilija Jukka-Pekka Huttunen

Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M497,203C537,107,630,40,737,40C881,40,985,164,998,311C998,311,1005,347,990,413C969,503,919,583,852,643L497,960L148,643C81,583,31,503,10,413C-5,347,2,311,2,311C15,164,119,40,263,40C370,40,457,107,497,203z"/></svg></span> Jukka-Pekka Huttunen kuva
mies
Julkaistu:
351
Liittynyt: 14.8.2008
Viimeksi paikalla: 28.3.2026 10:08

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

HUOM : Jokaista tekstiäni suoja tekijänoikeuslaki. Ethän siis käytä tai kopioi runouttani ilman lupaani ja ilman nimeäni. Kaikki oikeudet pidätetään.
 




 
 
Metsässä kohotti
katseen
taivasta kohti
odotti että
olisi nähnyt
mutta ei
nähnyt kuin
vilauksen pilven
raosta
verenpunaisesta kuusta
ne hiljaiset
korvia raastavat
äänet
sai kylmät väreet
selkää raapimaan
nostaen iholle
hien
ne hiljaiset
korvia raastavat
äänet
ei ollut
ihmisen eikä
eläimen
ei sellaisen
joka on
elossa
alkoi ripeästi
laitamaan
jalkaa toisen
eteen
ja otti suunna
katuvaloja kohti
tielle saavuttuaan
ei enää
ääniä kuullut
henkeä haukkoen
käveli
kotia kohti
pyyhkien hikeä
otsalta

©Jukka-Pekka Huttunen
oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

verinen kuu, sudet voi kuulla kun avaa aistit. Hyvin kantaa runon jännite.

Pala kauhuelokuvan tunnelmaa...se tästä tuli ensimmäisenä mieleen... hyvä runo.
 
Trilleri mitä parhain
​aistin kaiken kauhun ja hien

vahva on runokuvasi herkän ihmisen reaktiosta kuutamoon ja sen aseman merkitykseen planeettojen suhteessa, jännitteisen vaikuttavaa kerrontaa
 

Sivut

 

Käyttäjän kaikki runot

Sivut