Tilaa on enää painajaisille
Muutuin kenties tuolloin
Kun verho hetkeksi raotettiin
Ja kauhu hiipi sisälleni
Muuttuen osaksi minua
Minä osaksi sitä
Sinua minä rakastan
Painajaisten täyttämä maailmani
Siellä, jossa kylmä valkoinen valo
Näyttää kaiken ja totuuden kaikesta
Riisuen jokaisen teistä muista
Silmieni edessä
En tunne sääliä teitä kohtaan
En sure kohtaloitanne
Näen vain rappionne
Heikkoutenne
Näen teidät, en sitä miltä yritätte näyttää
Kenties joku eksyy pois tieltään
Ja löytää sisälleni, jäätyen tähän valkoiseen
Minun ääreyteeni
Etsivä ei minua löydä
Minä, painajainen
Löydän teidät.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi



