Nimetön

Runoilija surukukka

nainen
Julkaistu:
11
Liittynyt: 9.6.2010

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

runoja omaksi iloksi.
 

Monesti iltaisin yksin istuessani, mietin miksi tuntuu niin yksinäiseltä. Miettiessäni, miksi näin on, havahdun: olen yksinäinen. Ei minulle kukaan soita ja kysy, kuinka voin tai lähdetkö kahville. Ehei, olen yksin. Olen sisimmässäni yksin, koko ajan... Yksinäisyys on tarttunut minuun kiinni eikä aio päästää irti... Enkä toisaalta tiedä, haluanko sen päästävänkään, onpahan minulla jotain seuraa...

Selite: 
oletus
Kategoria: 
 
 

Käyttäjän kaikki runot