Tämän kauniin kaupungit kadut näyttävät kepeiltä allani.
Miksi jalkani painavat niin paljon, eikö täällä pitäisi rauhan asua,
Tämä kaupunki on niin kirkas, silmiäni sattuu, eikö täällä pitäisi valon suodattua.
Tämän palmupuun oksat näyttävät niin haurailta, eikö auringon kuuluisi elossa ne pitää.
Tämän kaupungin pimeys on lohduttavaa, ei yhden yhtä kulkijaa.
Aina vaan sitä yksin vaeltaa saa, eteenpäin tökätä tätä raskasta jalkaa. No, voishan sitä tietysti laihikselle alkaa.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Kannettu valoisa askel kuun pimetessä, sinä tuoksut yön ruusulle
Kyllä se askel
kepenee
juoksee
löytää
aarteensa
omansa
hieno runo
Tämä runo saa hymyilemään heti aamusta :-)