Nyt joko lähdet? Viel' on aikaa päivään
Nyt ymmärrän Julian sanat,
ymmärrän merkityksen
Se satakieli oli, eikä leivo
Jonk' ääni arkaa korvaas säikäytti; Kranaatti-puussa tuolla yöt se laulaa.
Voi kuinka toivoisin sen olevan satakieli,
Ymmärrän Julia sinua, ymmärrän merkityksen
Se satakieli oli, usko, kulta.
Usko kulta, ymmärrän sanojen merkityksen.
Selite:
Se, kultan', oli leivo, aamun airut.
Ei satakieli. Kas, kuin kateet juovat
Idässä tuolla pilven kulmaa päärmää! Yön kynttilät jo sammuu; virkku päivä Varpaillaan yli sinivuorten nousee.
Jos lähden, eloon jään; jos jään, niin kuolen.
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
