Valitus

Voi kuinka askel painaa,
ma vanki olen, kenties myöskin vainaa.
Ei valoansa enää taivas lainaa --
On särkynyt jo elämäni työ,
on iankaikkinen ja musta yö,
vain vaivoin sammuvasti sydän lyö,
on tuskaa täynnä Luojan suuri maa --
Ei ihme siis, jos sydän valittaa.
Ei valonpilkahdusta ainoaa!