Kaipaus katoaa, Muisto jää

Runoilija vaskooli

mies
Julkaistu:
10
Liittynyt: 13.7.2009

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

Rakkausrunoja Päiville
 

Muisto, se on kuin viini,
mikä kypsyessään paranee.
Se on aarre, se on omaisuus,
sen sydämessään säilyttää.
Ei sitä myydä voi, ei vaihtaa,
sen arvokkuus on itsessään.

Kaipaus, se on kuin aalto,
minkä rakkauden tuuli synnyttää.
Se vaahtopäänä tuskaa huutaa,
sille tuuli voimaa antaa.
Se kohisee, se rantaan lyö.
Se särkyy, se vaimenee.
Tuuli tyyntyy, se katoaa.

Selite: 
Rakkauden jälkeen
Kategoria: 
 

Kommentit

Onneksi Muisto jää.

Hieno tämäkin.

Onneksi Muisto jää.

Hieno tämäkin.

 

Käyttäjän kaikki runot