![Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M497,203C537,107,630,40,737,40C881,40,985,164,998,311C998,311,1005,347,990,413C969,503,919,583,852,643L497,960L148,643C81,583,31,503,10,413C-5,347,2,311,2,311C15,164,119,40,263,40C370,40,457,107,497,203z"/></svg></span> Makarios kuva](https://cdn.vaiste.com/sites/rakkausrunot.fi/files/styles/medium/public/profiilikuvat/picture-943-1535706335.jpg?itok=3Knwiq8r "Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M497,203C537,107,630,40,737,40C881,40,985,164,998,311C998,311,1005,347,990,413C969,503,919,583,852,643L497,960L148,643C81,583,31,503,10,413C-5,347,2,311,2,311C15,164,119,40,263,40C370,40,457,107,497,203z"/></svg></span> Makarios kuva")
Seison veden kuolleessa keskipisteessä.
Siinä lempeiden aaltojen hiljainen liplatus
kulkee äänettömänä ohitseni.
Harmaassa mielessäni
vain kostea usva rakentaa pesää
sieluni yksinäisille rantamaille.
Kylmänä puhaltava pohjoistuuli
kuljettaa ajatusteni aavelaivaa
kohti tyhjyyttä hohtavaa kotisatamaa.
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
ihanan tunteikas.
Niin vahvaa tunnetta taas....sinulta. Todella kaunis kuvaus, surun/alakulon tunteineenkin valloittaa voimallaan lukijan. Näen edessäni syksyisen meren kun runoasi luen ja tunnen/huomaan miten se ei enää olekaan lempeää tuulta tuova vaan viimaa puhaltava kuten elämäkin on välillä ja sinä olet kylmissäsi siellä kahlaamassa syysmyrskyssä....eli syntyi selkeä mielikuva kuten usein hyvistä runoista.
Mielen harmauteen auttaa,
kun löytää pienenkin
ilon hippusen ja valon häivähdyksen.
Kun ei sulje pois läheisen tai ystävän
myötätuntoa ja lähimmäisen rakkautta.
Silloin ei ajelehdi päämäärättömänä,
tuuliajolla.
Tummia sävyjä runosi riveillä, mutta niitähän syksyn harmaus saa aikaan.
Alakulonkin saat kuulostamaan kauniilta<3
särkyvä hetki,palanen puuttuva löytyy
Tummia tunteita
aallot huuhtelevat
suolaisia pärskeitä
kivettyneisiin kulmiin
Tässä sinulle ominainen melankolian tunne on vahvistunut astetta tummemmaksi... kiehtovaa.
Tietyllä tavalla runossa Tuntuu Kaipuu jonnekin.
Hyvä.
Syksyä ja ikävää huokuu tämä kaunis runosi.
Sivut