ARBEIT MACHT FREI

Näin, miten joukkohautaan
heitettiin velttoja ruumiita.

Röyhkiöitä,
nahkkojen ja luitten kasoja.
Ne haisivat, kaikkialla hirveä löyhkä.

Puskutraktorit olivat juuri luoneet umpeen
ne haudat, kun minä synnyin.

Kuitenkin minä näin ne raitapukuiset
kalpeat ja lavantautiset
lapset, tytöt ja pojat
piikkilanka-aidan takana
tyhjin silmin.

Työ vapauttaa.
Minä tiesin, että se oli vitsi,
raaka vitsi, kuin se
että suihkussa puhdistuu,
ennalta ehkäisee kaikki taudit.

Totta se on: tapettua ei voi tappaa
enää uudelleen,
taudin voi tartuttaa vain tappajiin.

Olen suomalainen, sinisilmäinen arjalainen.
Ei täällä ole joukkohautoja.
Ei täällä ole vihaa.
Vai onko?
Voinko olla siitä aivan varma?

En tunne syyllisyyttä,
en syyttömyyttä.
Sehän oli eilen,
ei tänään.

Teen työtä
vapautuakseni siitä.
Se on raskas työ,
mutta minun täytyy jaksaa.