![Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M497,203C537,107,630,40,737,40C881,40,985,164,998,311C998,311,1005,347,990,413C969,503,919,583,852,643L497,960L148,643C81,583,31,503,10,413C-5,347,2,311,2,311C15,164,119,40,263,40C370,40,457,107,497,203z"/></svg></span> artojohannes kuva](https://www.rakkausrunot.fi/sites/rakkausrunot.fi/files/styles/medium/public/profiilikuvat/picture-942-1500743788.jpg?itok=JCB_vCAB "Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M497,203C537,107,630,40,737,40C881,40,985,164,998,311C998,311,1005,347,990,413C969,503,919,583,852,643L497,960L148,643C81,583,31,503,10,413C-5,347,2,311,2,311C15,164,119,40,263,40C370,40,457,107,497,203z"/></svg></span> artojohannes kuva")
Kaikki ei silloin ollut hyvin,
- vaikka siltä näytti,
kun aurinko hymyili
vastustamattomalla lempeydellään.
Ei kaikki kuitenkaan ollut aivan
kohdallaan.
Ette te sitä nähneet,
kun vastapesty pyykki riippui narulla.
Raikkaat ja hyvälle tuoksuvat
alusvaatteet liehuivat
leppeässä tuulessa.
Ei, ette te sitä nähneet.
Ei kaikki ollut niin puhdasta,
täydellistä.
Entä rakkaus?
Oli vain tukikohta
levottomalle sielulle,
leijonan kesyttäjän ja
trapetsitaiteilijan sielulle,
jolla on tarve vain kulkea
maan äärestä
maan ääreen.
Asua asuntovaunussa,
valla pysyvää osoitetta –
pysäköidä vieraalle pihalle
ja taas nosta kytkintä,
siirtää vaihdetta isommalle,
toiveena harhailla ja löytää,
ja jälleen eksyä,
ja lähestyä pimeässä metsässä
salaperäisen seurueen
nuotiota,
nähdä liekkien
eloisa leikki nuotiopiirissä
ja tunnistaa varjosta äkkiä
jokaisen kasvot,
kipunoivan tulen kajossa
tutut ilmeet, monesti nähdyt,
aikojen takaa läheisten,
yöhön kadonneitten,
rakkaitten.
Tunnistaa ne
vain häivähtävän hetken
ja tajuta, että minä kuljen
- yksin täällä
vieraassa maisemassa
vain vieraita ihmisiä kohdaten.
- vaikka siltä näytti,
kun aurinko hymyili
vastustamattomalla lempeydellään.
Ei kaikki kuitenkaan ollut aivan
kohdallaan.
Ette te sitä nähneet,
kun vastapesty pyykki riippui narulla.
Raikkaat ja hyvälle tuoksuvat
alusvaatteet liehuivat
leppeässä tuulessa.
Ei, ette te sitä nähneet.
Ei kaikki ollut niin puhdasta,
täydellistä.
Entä rakkaus?
Oli vain tukikohta
levottomalle sielulle,
leijonan kesyttäjän ja
trapetsitaiteilijan sielulle,
jolla on tarve vain kulkea
maan äärestä
maan ääreen.
Asua asuntovaunussa,
valla pysyvää osoitetta –
pysäköidä vieraalle pihalle
ja taas nosta kytkintä,
siirtää vaihdetta isommalle,
toiveena harhailla ja löytää,
ja jälleen eksyä,
ja lähestyä pimeässä metsässä
salaperäisen seurueen
nuotiota,
nähdä liekkien
eloisa leikki nuotiopiirissä
ja tunnistaa varjosta äkkiä
jokaisen kasvot,
kipunoivan tulen kajossa
tutut ilmeet, monesti nähdyt,
aikojen takaa läheisten,
yöhön kadonneitten,
rakkaitten.
Tunnistaa ne
vain häivähtävän hetken
ja tajuta, että minä kuljen
- yksin täällä
vieraassa maisemassa
vain vieraita ihmisiä kohdaten.
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Sivut