AALTOJEN HIOMA

Runoilija artojohannes

Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M497,203C537,107,630,40,737,40C881,40,985,164,998,311C998,311,1005,347,990,413C969,503,919,583,852,643L497,960L148,643C81,583,31,503,10,413C-5,347,2,311,2,311C15,164,119,40,263,40C370,40,457,107,497,203z"/></svg></span> artojohannes kuva
mies
Julkaistu:
953
Liittynyt: 3.11.2005
Viimeksi paikalla: 19.8.2025 8:19

Asuinpaikka: Hämeenlinna
Syntymäpäivä:
29.8.1945

 
 
"... ja sanotusta ilmenee myös: runoilijan tehtävä ei ole kuvata tapahtunutta, vaan sitä mikä saattaisi tapahtua, sitä mikä on todennäköistä ja välttämätöntä.  Runous on siitä syystä filosofisempaa ja vakavampaa kuin historia; sen kohteena on yleiset totuudet, kun sitä vastoin historia käsittelee yksityistapauksia..."

(Aristoteles: Runousoppi)


 
 
päivät pitkät
tällä rannalla
kasvot aina päin aurinkoa
veden rajassa
päivänlämmin ja kirjava
pyöreäksi hioutunut kivi

pieni aalto lyö siihen
vesileiman
oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

voimakas
melankolia
aistiutuu
upeasti
Kiven näkökulmasta on joskus hyvä ajatella <3
Tämä runo jättää lukijalleen tilaa omaan tulkintaan. Minä tulkitsen tuon kiven ihmiseksi, joka on joutuu olemaan paikoillaan. Paikan lämpö kuitenkin pelastaa ja ihmisen pintaan elämä tekee merkintöjään, leimoja. 
Kiitos! Tulkintasi on hyvä, vaikka itse kirjoittajana osannut ottaa tällaista näkökulmaa. Runo toimii, jos siihen löytyy monenlaisia tulkintoja.
Näin se on. Jokainen voi tulkita omistä lähtökohdistaan. 
Elämän aallot hiovat meitä,
antavat oman leimansa, kuten rannan kiviin.
Runosi on todella sydäntä lämmittävä,
kiittelee Marle :)

Sivut

 

Käyttäjän kaikki runot