Julius ja Julia parka

Myrsky ja tyyni

yhtä aikaa yhtä vahvana
muttei hurrikaanin silmässä
eikä metsän peitossa

vaan kahdessa ulottuvuudessa
sinun ja minun
vahvana ellei jopa väkevänä
rajusti riepotellen meitä paiskoo

välillä hellästi keinuttaen kuin lasta tuudittaen
sitten jo tunteiden vyöryyn singoten
vain pakosta lepoa suoden
kuin luomiaan vihaten

Voisiko enempää kestääkään
yhden eliniän aikana