Tänään tuska laukeaa, pääsenkö
tällä kertaa siitä kirjoittamalla yli?
Yö on musta, taivas putoaa
mun syliin, hiuksille, harteille.
Se katsoo mua silmiin, mutta
näkee vain lävitse
ahdistunut mieli käy tyhjyydestäni ilmi.
Kaikki tämä mun kurjuus ei saa
takertua siihen, sen mustuus on
vain väliaikaista
katoavaista
toisin kuin oman sieluni
synkkyys, joka jättää lyijyisiä
viivoja paperisille pinnoille.
Sieltä se aina tarvittaessa
tappaa kaiken kirkkauden.
Selite:
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
