Sumuiset silmäni

Runoilija Grobbelaar

Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M497,203C537,107,630,40,737,40C881,40,985,164,998,311C998,311,1005,347,990,413C969,503,919,583,852,643L497,960L148,643C81,583,31,503,10,413C-5,347,2,311,2,311C15,164,119,40,263,40C370,40,457,107,497,203z"/></svg></span> Grobbelaar kuva
mies
Julkaistu:
205
Liittynyt: 31.12.2012
Viimeksi paikalla: 11.1.2026 23:03

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
Syntymäpäivä:
13.5.1963
Facebook:

Runokokoelmat:

2014 – Aavisteita rakkauden rajalta
2017 – Onneen aika vaipuu
2017 – Niin minut osaat
2017 – Run100 (toim.)
2018 – Sielutettu neljäs tuuli
2019 – Viidesti lausuttu
2020 – Kuudesti kerrottu
2020 – Seitsemän selvää sanaa
2020 – Kahdeksan kaunista
2020 – Nimesi on elämäsi
2021 – Sata sydäntä
2021 – Tammela
2021  - Mummot
2021 – Vipeltäviä ja vienoja sanoja
2021 – Outoja sanoja
2022 – Alinen (runoja Ilari Rantalan valokuviin)
2022 – Siivuja
2022 – Sano se rakkaudeksi (toim. / useita kirjoittajia)
2022 - Laidun
2022 – Tarinoita valosta (runollisia kertomuksia)
2022 – Kesä, joka oli sininen
2023 – Huiskaisuja
2023 – Minä – Mies
2023 – Karhu ei muista tehdä avaruutta (aforismeja)
2023 – Välistä paloja
2023 – Herkillä
2024 – Ruosteinen kuukausi
2024 – Uusi Kevät

Muut runokokoelmien yhteisjulkaisut:

2021 - Runorälläkkä I 
(+ K.Lähdesmäki, P.Halme)
2022 - Runorälläkkä II (+ K.Lähdesmäki, P.Halme)
2023 - Runorälläkkä III (+ K.Lähdesmäki, P.Halme)
2024 - Runorälläkkä IV (+useita kirjoittajia)


2019 Novellikokoelma Poppelinrummuttaja


Instagram: markku_heino

YouTube: https://www.youtube.com/@Runojalaitumelta

Tekstejäni SAA kopioida ja käyttää omiin yleishyödyllisiin ja yhteisöllisiin tarkoituksiin, kunhan mainitsee lähteen. 

 

Sumuiset silmäni
liikkeellä vain öisin
etsimässä kalvenneita yöperhosia

Kaksi vierasta unen galaksista
pyrstötähdetön vanhus
ja kapaloissa kieriskelevä muun maailman meteori

Lähellä kaipausratojani
ihokarvojeni aistittavissa
väre satujentakojan löylykauhaa

Kaikki me katoamisiemme ylösnostamia
kudomme itsemme kiinni jättiläisen verkkokalvoille
vartioimaan planeettaa allamme
kotia, jossa metsä joskus asui
ja meri vaati suolaansa takaisin

Sumuiset silmäni
varovat vähenevää kuuta
luulevat auringon olevan täydellinen

Meitä ne katsovat
paljasvarpaisia perhosia tietämässä
enemmän kuin vähäpätöiset taiat

En lopu koskaan
En käsistäni kuiskauksiasi pois laske
En kerro, että paljaani on ollut aina vain sinun

Silmäripsesi laulan takaisin tuuliin
Huulesi kiedon seireenin huntuun
Uumillesi lasken avaruuteni

Sumuiset silmäni jos taivaalla näet
oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

Hieno tuo ääniraita. Laulatko siinä itse? :---)
Tehty tekoälyllä mun pohjista.

Sivut

 

Käyttäjän kaikki runot