Kun minä olin odottanut jo liikaakin
tuli vihdoin se helteinen päivä
jonka aikana kaikki muuttuisi taas hyväksi
ja minä täyttyisin riemustamme
Hengitimme yhdessä hitaammin
jotta aika ei kuluisi loppuun
jotta vielä enemmän
ja vielä hellemmin
voisimme olla sylissä
Hänen kätensä tuntevat minua jo paljon
ja niiden matka on yllätyksellinen
aina uudelleen
Niin ovi sulki meidät taas taakseen
ja me suljimme toisemme syleilyyn
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Olipas kaunista näin aamutuimaan, hyvin runoilet tunteesi:)))))
Huh, olipa taasen aivan uskomattoman upeaa tekstiä sinulta!!!! Tämä lämmitti erityisesti siksi, että sain eilen rakkaani kotiin työmatkalta ja tunne oli juuri tuollainen kun tuossa toisessa säkeessä niin kauniisti kirjoitat!
Olipas tämä elämys, ei tohtinut hengittää, ja piti lukea h-i-t-a-a-s-t-i ettei loppuisi niin pian.
Kaunista, kaunista.
Ihan mahottoman upeita kielikuvia. Wow.
kaunista rakastuneen kerrontaa, ihanaa että ovi sulkee teidät toistenne syliin
Niin herkkä ja hauraskin hetki, jotta ei edes kärpäsenä katossa tohtisi olla, ei avaimenreiästäkään kurkistaa. Antaa rakastavaisten nauttia hetkestä ja syleistään.
Ja simmosia sanakoukkuja ja oivalluksia runossasi, että mää onneissain heitän pari kärrynpyörää ja voltin taaksepäin nilkat ojennettuna. Nams!!!
romantiikkaa tulvillaan oleva teksti. hyvin viettelevä ja hyväilevä. toimivaa tekstiä.
Huoh...osaat kirjoittaa !!
Sivut